Rahoitusmallia on kritisoitu. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on käyttänyt esityksissään lottokonetta puhuessaan rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä, ja Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä on luetellut potilaan diagnoosiyhdistelmiä, joilla on merkittävin vaikutus diagnoosipohjaiseen rahoitusosuuteen.
Toisaalta alueet ovat tehneet merkittäviä säästöpäätöksiä, joilla alijäämiä katetaan, mutta aikataulut ovat haastavat: Kainuun hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on tuonut esille, että alijäämät saadaan todennäköisesti hallintaan, mutta se vaatisi noin kaksi vuotta enemmän aikaa kuin on annettu. Säästöjä on siis haettu, ja niitä haetaan jatkuvasti jokaiselta osa-alueelta, taukohuoneiden kahvimaidosta koko henkilöstöä koskeviin YT-neuvotteluihin.
Kumppanit mukaan tuomaan säästöjä
Hankinnat sekä yhteistyö muiden organisaatioiden, kuten yritysten ja järjestöjen kanssa, käsitetään budjeteissa pääsääntöisesti menoina - ja kun säästöpaineet ovat merkittävät, kaikesta karsitaan. Vaikka investointi tuottaisi pidemmällä aikavälillä merkittäviä säästöjä, sitä ei välttämättä voida tehdä.
Mitä jos pistemäisten materiaali- ja palveluostojen sijaan yritykset laitettaisiinkin töihin, tuottamaan sekä säästöjä että lisäarvoa? Entä jos investointiin olisi mahdollista kytkeä rahoitus tai laite- ja palvelukokonaisuudesta maksettaisiinkin vuosi- tai kuukausimaksua, jonka summaa voitaisiin joustavasti muuttaa palvelutarpeen mukaan? Entä jos maksun suuruus olisi kytketty tulosmittareihin, jotka mittaavat esimerkiksi saavutettuja säästöjä, ja yritys olisi yhteistyössä sitoutunut saavuttamaan mittarien osoittamat tulokset? Tästä kaikesta on kumppanuuksissa usein kyse.
Kumppanuuden keskiössä työrauha
- Kumppanuudessa teknologian hallinta, henkilöstön koulutuskonsepti sekä toiminnan kehittäminen ovat tuottaneet meille merkittäviä säästöjä, kertoo ylilääkäri Kirsi Timonen Sairaala Novasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri solmi 13 vuoden kumppanuussopimuksen Siemens Healthineersin kanssa vuonna 2019.
Kumppanuuden tavoitteena oli ensisijaisesti uuden keskussairaalan teknologian asennus- ja toimintavarmuus niin henkilöstön kuin potilaidenkin näkökulmasta.
- Kumppanuus mahdollistaa myös ennakoimisen esimerkiksi liittyen teknologian kehittymiseen. Esimerkkinä magneettikuvauksen kestoa lyhentävien sekä kuvan laatua parantavien ohjelmistojen käyttöönotto, jonka myötä on ollut mahdollista vähentää muun muassa tarpeettomia toistoja sekä magneettikuvantamisen ostoja, kun omilla resursseilla on mahdollista tehdä merkittävästi enemmän, Timonen jatkaa.
Kumppanuuden koulutuskonsepti taas mahdollistaa koulutusresurssien tehokkaan käytön: tarpeita on mahdollista ennakoida sekä toteutukset suunnitella siten, että henkilöstöllä on mahdollisuus saada koulutusta itselle sopivilla menetelmillä. Kehittämisyhteistyöllä puolestaan voidaan varmistaa, että kehittämiselle asetettuja tavoitteita mitataan ja tuloksia myös aidosti saavutetaan.
Sairaala Novan radiologian ylilääkäri Ville Mäki kertoo, että nykyisessä taloustilanteessa on haastavaa tehdä toimintaa parantavia investointeja.
- Resurssien niukkuus vaikeuttaa uusien teknologioiden ja laitteiden hankintaa sekä olemassa olevien järjestelmien ylläpitoa, mikä voi esimerkiksi hidastaa diagnostiikkaprosesseja ja heikentää potilaiden hoidon laatua. Niukoilla resursseilla myös koulutusten hallinta on haastavaa, ja henkilöstön osaaminen voi heikentyä pitkällä aikavälillä. Henkilöstövajaus ja taloudelliset rajoitteet voivat johtaa palveluiden saatavuuden heikkenemiseen, kuten jonojen kasvuun ja pidempiin odotusaikoihin. Tämä voi viivästyttää diagnooseja ja hoitoja, mikä vaikuttaa potilaiden terveyteen ja hyvinvointiin, toteaa Mäki.
- Kumppanuus takaa meille toimivan teknologian, osaavan henkilöstön sekä tehokkaat prosessit. Kumppanuus takaa työrauhan, jolloin henkilöstö voi keskittyä omiin tehtäviinsä, ilman huolta siitä, että esimerkiksi laitteet toimivat kuten pitää, summaa Ville Mäki.
Kumppanuus tukemaan sädehoitopotilaiden prosessia
Ylifyysikko Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että 10 vuoden sädehoidon kumppanuudessa lähdettiin tavoittelemaan tehokkuutta, toimintavarmuutta sekä säästöjä.
- Sädehoidossa uuden teknologian käytön suunnittelu sekä käyttöönotto ovat isoja hankkeita ja kuormittavat merkittävästi henkilöstöä sekä toimintaa. Lähetteen saapuessa sädehoito tulee aloittaa suunnitelman mukaisesti potilaiden määrästä riippumatta. Pohjois-Suomessa toimintaa haastaa myös potilaiden pitkät välimatkat sairaalaan, mikä tulee huomioida hoidon suunnittelussa, kertoo Nikkinen.
Nikkisen mukaan kumppanuuden myötä Syöpäkeskuksessa on voitu keskittyä potilaisiin ja päivittäistoiminnan sujuvuuteen.
- Kumppanuus on tukenut toiminnan tehokkuuden lisäämisessä muun muassa toimintaprosessin digitalisaatiolla sekä työvaiheiden muutoksilla. Nyt pystymme samoilla resursseilla tuottamaan enemmän sädehoitosuunnitelmia. Voimme myös keskittyä tutkimusyhteistyöhön, mikä on merkittävässä roolissa kumppanuudessa.
Kumppanuuden säästöt ja lisäarvo toteutuvat laittamalla kumppanit töihin
Mitä kumppanuuksien hyötyjen saaminen siis edellyttää? Se vaatii rohkeutta suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä sekä sopia yhteisistä tavoitteista uudella tavalla, mikä huomioi myös pidemmän aikavälin tavoitteet sekä mahdolliset muutokset.
Kirsi Timonen kertoo, että lähes samalla panoksella, mikä laitetaan yhden laitteen tai laiteryhmän hankintaan, pystyy hankkimaan isomman kokonaisuuden. Timosen mukaan se vaatii etukäteisasennetta siitä, että on valmis hyväksymään ratkaisun, jossa jokainen laitteisto ei välttämättä ole aivan paras mahdollinen, mutta kuitenkin riittävän hyvä.
- Tämä vaatii myös hyvän perehtymisen markkinatilanteeseen ja omaan tarpeeseen. Kumppanuuden suunnittelussa katseen pitää myös olla tulevaisuudessa – tulee miettiä, miten laitteiden huolto toteutetaan ja osaaminen sekä toiminnan tehokkuus varmistetaan. Lisäksi tulee huolehtia, miten pysytään mukana teknologian kehityksessä.
Säästöjä syntyy yksinkertaisesti jo siitä, että kumppaniyritysten on mahdollista ennakoida ja kohdentaa resursseja tarpeiden mukaisesti. Tulosperustaiset kumppanuudet ovat myös keino varmistaa tulosten jatkuva syntyminen. Nämä eivät ole Suomessa kovin yleisiä, mutta muista maista löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten tulosta sekä riskiä jaetaan yhteistyössä, ja kuinka kumppaniyritykset on pistetty töihin: varmistamaan, että tavoitteiden mukaiset tulokset saavutetaan.
Nyt jos koskaan terveydenhuollon organisaatioiden olisikin hyvä tarkastella yhteistyötapojaan ja ottaa kumppaneista kaikki irti.
Teksti: Katariina Lassila, kehittämisjohtaja, Enterprise Services, Siemens Healthineers
Lähetä sähköpostia
Artikkeli on julkaistu Terveys ja Talous -lehdessä 4/2024