Sepelvaltimotauti on edelleen Suomessa merkittävä kansansairaus, ja sen hoitamiseksi tehdään vuosittain noin 14 000 pallolaajennusta. Suomen ensimmäinen robotiikka-avusteinen pallolaajennus tehtiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa 3. toukokuuta.
Corindus-robotin käytön hyötyinä on etenkin röntgensäteilylle altistumisen väheneminen toimenpiteen aikana. Lisäksi tietyissä tilanteissa se helpottaa toimenpiteen yhteydessä käytettävän verkkoputken tarkkaa asemointia.
Säteilyrasitus pienempi
Pallolaajennuksissa lääkäri, hoitajat ja potilas altistuvat verisuonien kuvantamisen yhteydessä röntgensäteilylle. Corinduksen ansiosta lääkärin ja hoitajien ei tarvitse olla potilaan vieressä, vaan he voivat olla etäämpänä, eri tilassa tai jopa eri kaupungissa, kun etähoitomahdollisuudet paranevat. Säderasitus vähenee merkittävästi, yksittäisissä tutkimuksissa on arvioitu säteilyn määrän vähentyneen käytännössä nollaan.
Robotiikan käyttö parantaa myös työskentelyergonomiaa.
"Suurin hyöty robotin käytöstä on juuri niin lääkärien kuin hoitajienkin säderasituksen väheneminen. Koska raskaita lyijyliivejä ei tarvita ja lääkäri voi työskennellä istualtaan, työhyvinvointi ja jaksaminenkin paranevat."
Robottiavusteisuus vie myös hoitajien työtä askeleen pidemmälle, he voivat ottaa entistä isomman osan toimenpiteestä hoitaakseen.
Millin tarkkaa
Niemelä pitää etuna myös sitä, että robotiikan avulla lääkäri pystyy asemimaan toimenpidekohdassa esimerkiksi verisuonta suonen sisältä auki pitävää verkkoputkea (stenttiä) tarkasti milli kerrallaan.
Robotin algoritmien ansiosta työ standardoituu.
– Robotille on opetettu maailman parhaiden kardiologien tekniikat. Voisi sanoa, että pallolaajennusta robottiavusteisesti tekevällä kardiologilla on käytössään maailman parhaat kädet, kuvaa EPS Vascular Finlandin toimitusjohtaja Pasi Loukiainen.
Hyviä tuloksia
Yhdysvalloissa robottiavusteisia pallolaajennuksia on tehty muutamia vuosia. Ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa Corindus CorPath GRX -laitteen käyttö aloitettiin vuoden 2021 alussa Tukholman Södersjukhusetissa, missä toukokuun alkuun mennessä oli robottiavusteisesti hoidettu 25 sydänpotilasta.
"Olemme erittäin tyytyväisiä robottiin ja siihen, miten toimenpiteet ovat sujuneet. Tällä hetkellä verkkoputkien sijoittamisen tarkkuus on tärkein robotin lisäarvo. Toinen on säteilyn määrä: mittasimme toimenpidehuoneessa olleiden hoitajien saamaa säteilyä, ja se oli toistuvasti nolla."
Jensen uskoo, että kun robotin ominaisuuksia ja tekniikkaa kehitetään edelleen, robottiavusteisuuden arvo nousee.
– Uskon myös, että tulevaisuudessa kaikki pallolaajennukset voidaan tehdä robottiavusteisesti.
Jensen kertoo Södersjukhusetin kunnianhimoisena tavoitteena olevan parantaa toimenpiteeseen osallistuvien hoitajien osaamista niin, että toimenpiteen aikana toimenpidehuoneessa ovat vain hoitajat.
Sydämen sisältä pään sisään
Corindus-robotin käyttö Suomessa aloitettiin pallolaajennuksista, mutta laitetta kehitetään käytettäväksi myös aivoverisuonien toimenpiteisiin. Maailmalla on tehty robottiavusteisesti muun muassa kaulavaltimon stenttauksia sekä aivovaltimoaneurysman eli aivovaltimon pullistuman hoitoja. Tulevaisuudessa robottiavusteinen trombektomia, aivovaltimon tukoksen mekaaninen poisto, saattaa myös olla mahdollista.
Suomessa 23 sairaalayksikössä hoidetaan sydänpotilaita, mutta vain viidessä yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan aivoverenkiertohäiriöistä kärsiviä potilaita. Robottiavusteisesti etänä yliopistosairaaloiden osaaminen saataisiin myös keskussairaaloiden käyttöön.
– On kiinnostava ajatus, että keskussairaalat voisivat yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa hoitaa potilaat robottiavusteisesti etänä. Aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa aika on kriittinen tekijä. Mitä nopeammin potilas saadaan hoitoon, sitä paremmat ovat toipumisennusteet. Jos pystytään estämään halvaantuminen ja jos potilas toipuu täysin omatoimiseksi, se on yhteiskunnallekin iso säästö, arvioi OYSin neurointerventioradiologian apulaisylilääkäri Matti Isokangas.
Hän uskoo, että etähoidot voisivat olla yksi vaihtoehto, kun aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoon pääsyn nopeutta kehitetään.
– Tekniikan lisäksi keskussairaaloihin tarvitaan kuitenkin myös erikoiskoulutettua henkilökuntaa ja 24/7 hoitovalmius, mikä on tekniikkaakin isompi kysymys.
EPS Vascular Finlandin toimitusjohtaja Pasi Loukiainen uskoo, että etähoito on tulevaisuutta, ja Corindus-laite antaa siihen hyviä mahdollisuuksia.
– Tulevaisuudessa etätoimenpiteiden ansiosta hoitoon pääsy nopeutuu koko Suomen alueella. Silloin puhutaan jo merkittävistä yhteiskunnallisista hyödyistä ja säästöistä.
Corindus CorPath GRX -laite on amerikkalaisen Corindus Vascular Robotics Incin kehittämä. Siemens Healthineers AG osti Corinduksen vuonna 2019.
Lisätietoja
Oulun yliopistollinen keskussairaala, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Matti Niemelä, p. 040 509 3304, matti.niemela@ppshp.fi
EPS Vascular Finland Oy, toimitusjohtaja Pasi Loukiainen, p. 040 526 5827, pasil@epsvascular.com
Tiedustelut